Konsultointi ja luennot

Väitöstutkijana tutkin suomalaisen metsäluonnon roolia ja mahdollisuuksia suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Mielestäni suomalaisella (metsä)luonnolla on paljon tarjottavaa meille myös esimerkiksi työelämässä. Tutkitusti sillä on paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Mikäli yrityksesi tai yhteisösi kaipaa vinkkejä siitä, miten tätä toistaiseksi melko vähän hyödynnettyä voimavaraa voisi käyttää Sinun yrityksessäsi tai työyhteisössäsi, ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä. Pidän mielelläni luentoja luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista eri näkökulmista (kuten merkitys aivoterveydelle tai mielen hyvinvoinnille) mutta luotsaamme yhteisöjä myös räätälöidyn valmennusprosessin avulla. Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen työyhteisöissä, asiakkailla tai muilla sidosryhmillä on satsaus, joka varmasti kannattaa. 

Perinteisen talousajattelun mukaan onnellisuus perustuu kuluttamiseen ja taloudelliseen kasvuun. Nyky-yhteiskunta pitkälti vastaa ihmisen tarpeisiin, mutta aina tarpeiden tyydyttäminen ei lisää onnellisuutta. Hyvinvoinnin mittaaminen edellyttääkin uudenlaista tarkastelua. Tarvitaan mittari, jossa hyvinvoinnin tasoa ja sen muutoksia voidaan mitata. Kuten kaikessa (ihmisiin) liittyvässä mittaamisessa, tähän liittyy kysymys subjektiivisuuden ja objektiivisuuden suhteesta. Tavoitteena tulisikin olla mittari, joka huomioi nämä molemmat näkökulmat. Käsillä oleva viheliäinen ongelma liittyen sosio-ekologisiin haasteisiin edellyttää ihminen-luonto -suhteen ymmärtämistä. EAW:n (An Ecosocial Approach to Well-Being) mukaan hyvinvoinnin näkökulmat tulisivat olla seuraavat: kestävät ekosysteemit, fyysinen ja psyykkinen terveys, ihmisoikeuksien toteutuminen ja toimiva talous.

Lisää EAW-mittarista ja siihen liittyvistä ajatuksista voit lukea professori Arto O Salonen kirjoittamasta artikkelista. Hän on myös kysytty puhuja kestävän kehityksen saralla.

Mitä tarkoittaa luontopositiivisuus? Se on verrattain uusi käsite, mutta lyhyesti sen voisi sanoa tarkoittavan sellaista toimintaa, jossa luonnolle ei ainakaan koidu haittaa vaan ennen kaikkea luonnon tila asettuu pysyvästi elpymisuralle. Toisin sanoen, kaikki sellainen toiminta, joka vaikuttaa luonnon palautumiseen, on luontopositiivista. On hyvä, että tehdään asioita, jotka kuormittavat luontoa vähemmän tai vältetään joidenkin luontoympäristöä vahingoittavien seikkojen tekemistä, mutta ne eivät yksin vielä riitä viemään kohti luontopositiivista tilaa. Joulukuussa 2022 Montrealin YK:n osapuolikokouksessa asetettiin tälle tavoitteita. Halutessasi voit lukea niistä suomeksi esimerkiksi Valtioneuvoston sivuilta.

Metsävyöhykkeen toiminta pyrkii olemaan lähtökohtaisesti luontopositiivista. Mikäli se ei ole mahdollista, toimimme ainakin välttääksemme luontoa vahingoittavaa toimintaa tai ainakin vähentämään sitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käytämme tapahtumissamme kierrätettäviä tai uudistuvia materiaaleja ja maksamme vuosittain ”vuokraa” ulkona toteutetuneiden tapahtumien tuotoista esimerkiksi Luonnonperintösäätiölle tai paikallisille luonnon hyväksi toteuttaville hankkeille ja keräyksille.